Ei soitellen sotaan

  • Organisaation koulutustarpeen arviointi

  • Koulutuksen suunnittelu ja kohdentaminen

  • Kouluttajan valitseminen

  • Koulutuksen kontrollointi

 

Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan 75 prosenttia koulutuksesta menee hukkaan, mikä johtuu erityisesti huonosta valmistelusta: koulutus ei kohdistu asiakkaan tarpeisiin.

Tiedostaako yritys kielikoulutukseen liittyvät riskit? Osaako se valita oikean kouluttajan ja punnita tämän pedagogisen pätevyyden?

Miten yritys valitsee kielikouluttajan? Omien kokemusten vai suositusten perusteella? Painavatko mielikuvat ja koulun maine vaa´assa?

Ehkä ajatellaan, että kun tilataan kielikurssi valmiina pakettina, loppu menee omalla painollaan.

Silloin käy äkkiä niin, että asiakas saa pelkkää standardikoulutusta. Ovatko yrityksen tarpeetkin sitten standarditarpeita?

Eivät tietenkään. Koulutus ei ole bulkkia. Jokainen organisaatio haluaa omiin tarpeisiinsa kohdistettua koulutusta.

Mutta yritys tarvitsee myös jonkun, jolla on kokonaisnäkemys hankkeesta ja joka suunnittelee ja järjestyttää koulutuksen ja varmistaa, että se toteutuu sovitusti.

 

 

soittokunta marssii.JPG
 

Britanniassa toimi ennen pandemiaa lähes viisisataa akkreditoitua, ulkomaalaisille tarkoitettua kielikoulua. Niitä valvovat mm. viranomaiset, koulutuksen tarkastajat, luokituslaitokset, järjestöt, koulutuksen laatua korostavat yhteenliittymät, markkinointiorganisaatiot ja media.

Puolueeton valvonta, arviointi ja ohjeistaminen kuuluvat erottamattomasti kansainvälisiin kielimarkkinoihin. Kielikoulut hyötyvät tästä itsekin saadessaan ammattimaista palautetta ja sertifikaatteja, jotka tukevat niiden markkinointia ja kilpailukykyä.

Tämä kaikki puuttuu Suomen markkinoilta.

Suomalaiset kielikoulut toimivat omilla ehdoillaan, toisin kuin julkinen koululaitos, jota ohjataan ja säädellään lukemattomin määräyksin.

Kielikoululle myönnetty AAA-sertifikaatti kertoo vain liiketoiminnasta, ei koulutuksen tasosta.

Miten suomalainen kielibisnes voi siis tuottaa optimaalisia tuloksia, jos ulkopuolinen pedagoginen kontrolli puuttuu kokonaan? Eikö silloin tule kiusaus langeta vanhoihin koettuihin ratkaisuihin, toistaa myös tehtyjä virheitä ja mennä sieltä, missä aita on matalin? Eihän muutakaan yritystoimintaa harjoiteta näin.

Kysymys ei ole pelkästä valvonnasta. Koulutuksen tuloksia vahvistavat myös huolellinen suunnittelu, evaluointi ja seuranta. Mutta niihinkin yritys tarvitsee ulkopuolisen asiantuntijan.

Hyvää ei koidu siitäkään, jos ei kouluteta ollenkaan.