Kielitaito, laiminlyöty voimavara
Kielivarannon kartoittaminen
Kielitaidon testaaminen ja todentaminen
Kulttuurienvälisen viestintätaidon arviointi
Tiedostaako yritys, millaista kielitaitoa henkilöstöllä on? Vieraiden kielten osaaminen voi olla paljon laajempaa kuin luullaankaan ─ tai sitten vähäisempää. Suhtaudutaanko koko asiaan välinpitämättömästi ja yliolkaisesti, sillä kaikkihan osaavat kieliä?
Yhdenkin vieraan kielen hallinta vastaa yhtä ammattia. Siihen on pitkä matka. Miten henkilökunnan kielitaito todennetaan? Riittääkö työntekijän oma ilmoitus, vuosien takainen kouluarvosana, aikuisopiston tai kielikoulun kurssitodistus tai oleskelu ulkomailla?
Kelpaako CV sellaisenaan, kun värvätään uusia ihmisiä? Lähes jokainen työnhakija vakuuttaa, että hänen englantinsa sujuu erinomaisesti ja ruotsikin oikein hyvin. Onkohan tämä totta? Vai pitääkö asiaan puuttua vasta sitten, kun karu käytäntö tulee vastaan?
Toisaalta pitkään talossa työskennelleet ovat opiskelleet ehkä hyvinkin monia kieliä. Ne ovat vain päässeet hiukan ruostumaan.
On siis syytä kartoittaa organisaation kielivaranto ja samalla kielitaidon ja -koulutuksen tarve.
Kielitaitoa testataan usein rakennetestillä: rasti ruutuun, oikein tai väärin. Kuka tahansa voi pisteyttää monivalintatestin, joskin vain ammattilainen osaa avata sen.
Meidän yrityksemme on analysoinut lukemattoman määrän rakennetestejä. Ongelma on helppo nähdä: Todellisesta kielitaidosta rakennetestit antavat liian suppean kuvan. Silti niiden perusteella päätetään, millaista koulutusta järjestetään.
Monet kielikoulut eivät panosta testaamiseen senkään vertaa: muutaman minuutin haastattelu ja siitä sitten kurssille tasoryhmään.
Rima putoaa vielä matalammalle, jos työntekijä saa itse määritellä kielitaitonsa. Minkälaisen lähtökohdan tämä tarjoaa mahdollisille kieliopinnoille?
Perinteinen testaaminen jättää huomiotta monia olennaisia taitoja, kuten luovuuden ja käytännön viestintätaidot.
Yritysmaailma tarvitsee erityisesti suullista ja kirjallista kielitaitoa.
Se, joka tekee vähiten virheitä ja menestyy perinteisissä testeissä loistavasti, onkin ehkä kielen puhujana rajoittunut. Kielitaitoa täytyy siis lähestyä monipuolisemmin ja käytännönläheisemmin.
Avainsanoja suullisen kielitaidon todentamisessa ovat audiovisuaalisuus ja multimodaalisuus, mikä edellyttää videointia.
Hyvä videointi välittää valtavan määrän informaatiota henkilöstä kielenkäyttäjänä. Se tuo esille paljon muutakin kuin vain kielitaitoa, ja yritys voi sen avulla tehdä myös omia johtopäätöksiään.
Multimodaalisessa arvioinnissa tarvitaan kuitenkin AV-alan ammattilaisia. Jokamiehen kännykkäkamerakuvaus ja kotikutoinen leikkaus eivät välitä tarpeeksi informaatiota.
White House EG:n voimavaroihin kuuluu myös pitkä kokemus tv-työstä kymmenien ammattikuvaajien ja editoijien kanssa, vieläpä useassa maassa. Olemme nähneet, kuinka paljon informaatiota ammatti-ihminen pystyy tuottamaan.
Yritys voi turvautua AV-arviointiin monissa yhteyksissä: rekrytoinnissa, auditoinnissa, koulutuksen eri vaiheissa ja seurannassa; organisaatiosta voi samalla paljastua sellaista lahjakkuutta, joka muuten jäisi pimentoon.
Varsinkin koulutuksen jälkeinen testaus vaatii puolueettomuutta. Siihen kouluttaja on jäävi.